Lasiopas 

Rakennuslasien valinta

Lasien valinnalla voidaan vaikuttaa:

  • Lämmöneristykseen (energiansäästölasit)
  • Äänen eristykseen (lasien paksuus, välitilojen leveys, laminoitu lasi)
  • Valon läpäisyyn (auringonsuojalasit)
  • Lämpösäteilyn vähentämiseen (auringonsuojalasit)
  • Palonsuojaukseen (verkkolasit, palolasit)
  • Julkisivun ulkonäköön (värilliset, pinnoitetut, struktuurilasit)
  • Murtosuojaukseen (laminoidut, karkaistut)
  • Henkilöturvallisuuteen (laminoidut, karkaistut)
  • Ikkunoiden huurtumiseen (selektiivilasit)
  • Helppohoitoisuuteen (itsepuhdistuvat lasit)

Lämpösäteilyn vähentäminen

Auringonsuojalaseilla suojaudutaan liiallisesta auringon säteilystä. Tällöin valitaan lasiksi joko massavärjätty tai pinnoitettu lasi. Massavärjättyihin laseihin on valmistuksen yhteydessä lisätty metallioksideja, joista lasi saa värin. Värillinen lasi absorboi auringon lämpösäteilyä ja lämpenee. Kun lasi lämpenee, alkaa lasipinnan läheisyydessä oleva ilma liikehtiä, ja samalla ilmavirtaus jäähdyttää lasipintaa. Tällöin auringon lämpösäteilystä vain osa siirtyy huonetilaan ja lämmön nousu sisätiloissa hidastuu. Laseja voidaan käyttää yksinkertaisina tai eristyslasien osana. Laseja voidaan myös laminoida, karkaista, taivuttaa ja työstää kuten normaalia lasiakin. Pinnoitetut auringonsuojalasit ovat peilimäisiä tai väriltään neutraaleja ja niissä lämpösäteily heijastuu pääosin pois. Laseja käytetään yleensä eristyslasin osana mutta yksittäinkin käytettäviä lasilaatuja löytyy. Useimpia pinnoitettuja auringonsuojalaseja voidaan myös karkaista ja laminoida sekä taivuttaa.

Energiansäästö

Energiansäästölaseissa (= selektiivilasi) on lasin pinnalla metallioksidikerroksia, joiden ansiosta pitkäaaltoinen säteily (=lämpösäteily) heijastuu pois, mutta lyhytaaltoinen pääsee selektiivilasin läpi. Seurauksena on, että suoranainen auringonpaiste pääsee huonetilaan, mutta sisältä ulos päin heijastuvasta pitkäaaltoisemmasta säteilystä vain osa läpäisee selektiivilasin. Näin lasirakenteen lämmöneristyskyky nousee ja lasien sisäpintojen huurtuminen vähenee kylminä aikoina. Samoin ikkunan lähellä usein tuntuva vedon tunne vähenee, koska ikkunan pintalämpötila on korkeampi kuin tavallisella lasilla.

U-arvoja eri lasityypeillä (arvot riippuvat välitilojen leveydestä)

Lasi Tyyppi U-arvo/W/m2 2K
2K 2 kirkasta lasia 2,6-2,9
3K 3 kirkasta lasia 1,7-1,9
4K 4 kirkasta lasia 1,5-1,6
2Ksel 1 kirkas+ 1 selektiivilasi 1,1-1,6
3Ksel 2 kirkasta+ 1 selektiivilasi 0,9-1,4
3Ksel 1 kirkas+ 2 selektiivilasi 0,5-0,9

Kaasutäyttö eristyslasin välitilassa parantaa U-arvoa seuraavasti:

argon n. 0,3W/m2K ja krypton n. 0,5 W/m2K

Huurtumisen esto

Ikkunoiden lasien huoneen puoleinen pinta huurtuu, kun sisäilman ja ulkoilman välinen lämpötilaero on suuri ja kosteutta vapautuu jatkuvasti asumisessa esim. saunassa, pesutiloissa, keittämisessä, siivouksessa, pyykinpesussa sekä huonekasveista, asukkaista jne. Kosteus tiivistyy eniten pinnoille mitä kylmempiä ja sileämpiä ne ovat. Ikkunat ovat yleensä huonetilan kylmimpiä Mitä korkeampi on lasirakenteen u-arvo, sitä alhaisempi on myös sisälasin pintalämpötila. Näin ollen vesihöyry tiivistyy ensimmäisenä vesipisaroiksi sisälasin pinnalle.

Esimerkki:

Eristyslasin rakenne on 2K 3K 3Kselektiivi
Huonelämpötila on +20 +20 +20
Ulkolämpötila on -20 -20 -20
Sisälasin pintalämpö on +6 +11 +14
Huurtuminen alkaa, kun sisäilman suhteellinen kosteus on > 40% 55% 67%

Koska kondenssi-ilmiö noudattelee fysiikan lakeja, sitä ei aina voida estää, mutta hyvällä ikkunan u-arvolla ja muilla hyvillä rakenneratkaisuilla haitta

Turvalasit

Turva- ja suojalasien tarkoitus on suojata henkilöitä tai omaisuutta ulkopuolisilta tahoilta ja/tai pienentää henkilöiden loukkaantumisriskiä tapaturmissa ja onnettomuustilanteissa. Rakennusmääräykset ja vakuutusyhtiöiden turvaohjeet ja vaatimukset asettavat usein minimivaatimukset turvalasin käytölle esimerkkeinä kaidelasit, parvekelasit, suihkuseinät, sairaaloiden, hoitolaitosten, hotellien, liikuntatilojen ja päiväkotien lasit sekä myymälöiden lasit.

Turva- ja suojalasien ohjeellisia rakennepaksuuksia

Henkilöturvallisuus "raskaan esineen isku"

Laminoitu Karkaistu
Luokka 3 F1 kohtalainen 6 mm 4 mm
Luokka 2 F2 hyvä 6 mm 4 mm
Luokka 1 F3 erinomainen 8 mm 6 mm

Ilkivalta "kovan esineen iskunkestävyys"

P2A A1 asunnot 9 mm
P3A A2 asunnot 9 mm
P3A A3 toimistot ja kioskit 10 mm

Murronsuoja "terävän esineen iskunkestävyys"

P6B B1 asunnot, liikkeet 13 mm
P7B pankit, museot 22 mm
P8B B3 kultasepänliikkeet 26 mm

Vakuutusyhtiön vähimmäisvaatimus ns. panssarilasille on väh. 3+3+3PVB lam. 2*1,52

Luodinsuoja "luodinkestävyys"

BR2 C1-*SA käsiase 9 mm 9 mm
BR3 C2-SA magnum 0,357 24 mm
BR4 C3-SA magnum 0,44 35 mm
BR6 CA-S kivääri 7,62*51 40 mm
BR7 C5-SA kivääri 7,62*51 teräslasi 62 mm

*SA-merkintä tarkoittaa, että lasista voi irrota siruja taustapuolelta testissä. Jos SA-merkinnän sijasta on SF-merkintä, niin lasista ei saa irrota siruja, mikä lisää paksuutta yleensä 10-20 mm.

Rakennuksen käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2001, Lasirakenteet

Rakennuksen lasirakenteet kuten lasiseinät ja -ovet, ikkunat, valokatteet tai lasikaiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että materiaalin ominaisuuksista johtuvat riskit on otettu huomioon. Lasirakenne mitoitetaan ja lasin tyyppi valitaan siten, ettei rikkoutuminen aiheuta henkilön putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa. Sama koskee myös muuta valoa läpäisevää rakennetta. (Molempien ehtojen tulee täyttyä yhdessä ja erikseen.)

Lasipinnan tulee kiinnikkeineen kestää siihen tavanomaisesti kohdistuvat kuormat, jollei pintaa ole varustettu tarkoituksenmukaisella kiinteällä törmäysesteellä.

Ohje: Törmäyskuorman kestävänä ns. turvalasina käytetään joko karkaistua tai laminoitua lasia taikka lankalasia. Mikäli karkaistun lasin rikkoutuminen ja murentuminen johtaa henkilön suoranaiseen putoamisvaaraan - esimerkiksi kaiteen läpi - käytetään lankalasia, laminoitua lasia tai laminoidun ja karkaistun lasin yhdistelmää. Putoaminen voidaan estää myös sopivalla suojarakenteella. Karkaistun turvalasin käyttö on perusteltua kaikissa muissa kuin edellisessä kappaleessa mainituissa putoamisvaaraan johtavissa kohteissa. Suuremman taivutuslujuutensa vuoksi se valitaan erityisesti kohteisiin, joissa on korkea lujuusvaatimus tai lasi on alttiina toistuvalle dynaamiselle tai termiselle kuormitukselle. Tällaisia kohteita ovat ovet, liikuteltavat väliseinät, ikkunat ja ulkoseinä- sekä valokatelasitukset.

Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujen tilojen kulkuväylien ovissa käytetään turvalasia, kun lasipinnan korkeus lattiasta on vähemmän kuin 1500 mm. Turvalasia käytetään myös näiden ovien viereisissä ikkunoissa ja lasiseinissä silloin, kun umpinainen karmi-, puite- tai seinärakenne oviaukon ympärillä on pienempi kuin 300 mm.

Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujen tilojen ikkunoissa ja lasiseinissä käytetään turvalasia, kun lasipinnan korkeus lattiasta on vähemmän kuin 700 mm.

Asuntojen ikkunoissa, ovissa ja lasiseinissä, joissa lasipinta ulottuu 700 mm lähemmäksi lattiaa, katsotaan 6 mm:n paksuinen tavallinen tasolasi riittäväksi turvalasin asemesta. Kokolasiovet saunassa ja pesuhuoneessa ovat kuitenkin aina karkaistuja. (700 mm mitataan molemmilta puolilta rakennetta, jos molemmilla puolilla voidaan oleskella.) Laminoitua lasia voidaan käyttää pesuhuoneessa ja saunassa, jos ei käytetä pistemäistä saranakiinnitystä vaan esimerkiksi liukuoviratkaisua.

Parvekkeiden lasikaiteet suunnitellaan kuten kaiteet yleensä. Kaiteen yläpuolinen parvekelasitus tehdään karkaistuna (ja tarvittaessa laminoituna), jollei sitä asenneta riittävän tukeviin ja asianmukaisesti kiinnitettyihin puitteisiin.

Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, tulee merkitä siten, että ne helposti havaitaan.


Ohje: Kulkuväylään rajoittuva vaakajaoton kirkas, läpinäkyvä lasipinta merkitään lasin kestävyydestä riippumatta 900-1500 mm:n korkeudelle sijoitetuin pysyvästi kiinnitetyin merkinnöin. (Mm. liimatarra katsotaan pysyväksi merkinnäksi).